Dekkarien suosio

Dekkarien suosio

Lähettäjä by on heinä 28, 2020 in Suomen

Dekkarit ovat erittäin suosittu kirjallisuuden genre, joka on säilyttänyt suosionsa vuosisadasta toiseen. Se on Suomessa kaikkein suosituinta kirjallisuutta, kun katsotaan tilastoja luetuimmista kirjoista. Rikoskirjallisuus eli dekkarit käsittelevät yleisesti ottaen jännittäviä rikoksia. Ne ovat tarinoita rikoksen tekijöistä ja rikoksia tutkivista ihmisistä. Lopullinen tyylisuunnan skaala on kuitenkin melko laaja. Yleisin dekkareissa esiintyvä rikos on murha. Yleensä kirja käsittelee murhan tutkintaa ja haetaan vastausta sille, kuka murhan teki. Toisinaan teos voi tutkia myös yhteiskunnallisia aiheita murhan rinnalla tai paneutua murhaajan psykologiseen elämään. Päähenkilö on usein harrastajaetsivä, salapoliisi tai oikea poliisi, mutta se voi olla myös tuomari, juristi ja joskus jopa itse rikollinenkin.

Dekkarit voidaan jakaa siis useampaan alaluokkaan. Näitä alaluokkia ovat muun muassa salapoliisiromaanit, arvoitusdekkarit, poliisiromaani, toimintatrilleri, historiallinen rikoskirjallisuus ja psykologiset trillerit. Koko rikoskirjallisuuden isänä pidetään Edgar Allan Poeta, jonka 1840-luvulla kirjoittama kolme kirjaa C. Auguste Dupista loivat uudenlaisen pohjan ongelmanratkaisulle ja yksityisetsiville dekkarien muodossa. Tämän jälkeen on nähty lukuisia dekkareissa esiintyviä hahmoja, jotka tunnetaan ympäri maailmaa. Kaikki ovat kuulleet kuuluisista hahmoista kuten Sherlock Holmes ja Hercule Poirot, joiden tarinat ovat päätyneet valkokankaalle ja televisioon niiden suuren suosion johdattamana. Monet televisiosta tutut salapoliisihahmot ovatkin alun perin esiintyneet kirjoissa ja sitä kautta heränneet henkiin tullen koko maailman tietoisuuteen.

Jännitystä ja jatko-osia

Jännitystä ja jatko-osia

Mikä tekee dekkareista sitten niin kovin suosittuja? Hyvän kirjan suosion selittää aina hyvä juoni. Dekkareissa mukaan saada vielä jännitystä, mikä lisää lukijan kiinnostusta kirjaan entisestään. Jännitys saa pysymään kirjassa kiinni ja se on pakko lukea loppuun asti. Siksi monet dekkarikirjasarjatkin ovat todella suosittuja, sillä tarina jatkaa kulkueen aina kirjasta toiseen. Kirjasarjoissa päähenkilö tulee lukijalle pikkuhiljaa tutuksi ja taitava kirjailija osaa luoda aina uudenlaisen ja jännittävän tarinan uuteen kirjaan. Mukaansatempaava juoni, joka saa lukijan syventymään kirjaan heti ensimmäisiltä sivuilta lähtien, takaa kirjan menestyksen. Dekkareiden valtti on se, että jännittävä aihe on hyvin mukaansa tempaavaa.

Rikoskirjallisuuden alkuaikoina niitä painettiin myös paljon sanomalehtiin. Esimerkiksi Sherlock Holmes ilmestyi aikanaan jatkokertomuksena brittiläisessä Strand Magazinessa. Tänä päivänä dekkareita saa monessa eri muodossa. Niitä voi ostaa perinteisinä kirjoina, netistä ladattavina versioina tai äänikirjoina, jolloin ne kulkevat aina kätevästi mukana. Nykyteknologia on avannut myös dekkarikirjoille paljon uusia mahdollisuuksia ja saanut ihmiset innostumaan niistä entisestään. Monet kirjailijat ovatkin luoneet kokonaisen maailman jonkun tietyn päähahmon ympärille, ja tätä kautta pystyneet kirjoittamaan suuren määrän erilaisia jatko-osia, jossa päähenkilö pysyy samana, mutta itse tapahtumat ja rikokset vaihtelevat. Nykyään rikoskirjallisuus on vielä mielenkiintoisempaa, sillä mukaan voidaan tuoda erilaista nykyteknologiaa, josta ei vielä 1800-luvulla tiedetty yhtään mitään.

Suomalainen rikoskirjallisuus

Suomalaiset dekkarit ovat todella suosittuja. Niiden suosiota lisää erityisesti se, että niissä on monelle lukijalle tuttuja paikkoja ympäri Suomea. Marton Taigan Komisario Kairala-novellit olivat ensimmäisiä suomalaisen rikoskirjallisuuden teoksia 1930-luvulla. Päähahmo Kairala oli aavistuksen verran tylsä itse hahmona, mutta hänen ammattitaitonsa rikosten selvittäjänä oli vertaansa vailla. On vaikea kuvitella, ettei kukaan olisi koskaan kuullut Komisario Palmusta. Itse asiassa Palmun hahmo sai yllättävänkin paljon vaikutuksia Kairalasta ja se nähdään sarjan ensimmäisissä kirjoissa. Myöhemmin Komisario Palmu tuli koko kansan tietoisuuteen siitä tehtyjen elokuvien ansiosta. Suomalainen rikoskirjallisuus pärjää hyvin myös maailmalla, vaikkei todellista jymymenestystä olekaan vielä osunut kohdalle. Dekkareihin toivotaan tänä päivänä entistä enemmän monipuolisuutta, mutta siitä, että niiden suosio laskisi, ei ole nähtävissä minkäänlaisia merkkejä. Dekkarit tulevat todennäköisesti aina säilyttämään paikkansa suosituimpien kirjojen parissa.

Lue Lisää

Suosituimmat suomalaiset kirjat

Lähettäjä by on joulu 18, 2019 in Suomen

Lukeminen on aina ollut, ja on edelleenkin, yksi suomalaisten suosituimmista ajanvietteistä ja harrastuksista. Vaikka internet ja sosiaalinen media vievätkin yhä enemmän osuutta ihmisten vapaa-ajasta, ei onneksi kirjojen suosio ole laantunut kovinkaan paljon. Mitkä kirjat sitten ovat suomalaisten mieleen, jos ajatellaan nimenomaan suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta? Kurkistetaanpa hieman kirjojen kiehtovaan maailmaan.

Klassikoita

Eräs ehdottomista suosikeista ja klassikoista suomalaisessa kirjallisuudessa on Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Tämä historiallinen romaani on sykähdyttänyt suomalaisten sydämiä ilmestymisestään asti, yli 70 vuoden ajan, ja se on ollut myös kansainvälinen menestys. Kirja on valittu yleisöäänestyksissä sekä suomalaisten rakkaimmaksi kirjaksi vuonna 2007, että vuosisadan kirjaksi vuonna 2017. Teos on paitsi historiallisten yksityiskohtien suhteen todella tarkka, myös äärimmäisen mukaansatempaava, kiehtova ja monitahoinen lukunautinto. Ei ihme, että se on paitsi suomalaisten makuun, myös yksi eniten käännetyistä suomalaisista kaunokirjallisista teoksista ja ainoa suomalainen romaani, josta on tehty Hollywood-filmatisointi.

Myöskin klassikoiksi laskettavissa ovat ehdottomasti Väinö Linnan teokset. Kirjassa Tuntematon sotilas voidaan sanoa tiivistyvän sellaisia suomalaisuuden piirteitä kuin sitkeys, sisu ja ylpeys suomalaisuudesta, onhan se hyvin karu ja realistinen kuvaus suomalaisista sodassa. Kirja ilmestyi vuonna 1954, ja on ollut paitsi valtaisa myyntimenestys, myös yksi Suomen tunnetuimmista kaunokirjallisuuden helmistä. Linnan romaanitrilogia Täällä Pohjantähden alla taas kuvaa realistisesti ja humaanisti suomalaisen yhteiskunnan muutoksia 1800-luvun loppupuolelta aina talvi- ja jatkosodan jälkeisiin vuosiin asti, tavallisten ihmisten ja perheiden näkökulmasta katsottuna. Suomen sisällissotaa käsitellessä tämä kirjasarja otti kiitetysti esiin punaisten näkökulman.

Mainita täytyy tässä yhteydessä myös esimerkiksi Kalle Päätalon kirjat, jotka ovat hyvin suosittuja, ja perustuvat kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin. Tunnetuimpia ovat Koillismaa- ja Iijoki -sarjat, joissa Päätalo kuvaa kurjuutta ja köyhyyttä hyvinkin yksityiskohtaisesti, ja kertoo myös jälleenrakennusvuosien talontekokulttuurista. Suomalaisiin on jostain syystä tehonnut aina joko sodan, tai sitten köyhyyden, kovan työn ja sisukkuuden kuvaaminen; se lienee niin syvä osa suomalaista historiaa. Myös dekkarit ovat olleet suosittuja, nykykirjallisuudessa lienee tunnetuimpia Leena Lehtolaisen Maria Kallio -kirjat ja Reijo Mäen Vares -rikoskirjasarja.

Lastenkirjat ja runokirjat

Suomessa on löytynyt aina myös tuotteliaita lastenkirjailijoita. Ensimmäisenä täytyy mainita Tove Jansson, muumikirjojen, ja oikeastaan kokonaisen muumimaailman äiti. Muumikirjoista mainittakoon ainakin Muumipeikko ja pyrstötähti, Vaarallinen juhannus ja Muumipappa ja meri. Muumien ihana maailma on ilahduttanut lapsia ja myös aikuisia 1940-luvulta lähtien, ja muumikirjoja on käännetty 45 kielelle, sekä niistä on tehty myös sarjakuvia ja animaatioita. Unohtaa ei sovi myöskään Mauri Kunnaksen Koiramäen asukkaista kertovia kirjoja, Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjästä kertovia teoksia sekä Elina Karjalaisen Uppo-Nalle-kirjoja ja Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli -kirjoja. Kaikki nämä ovat osa suomalaisten lasten elämää, ja useimmista on tehty myös elokuvia ja sarjoja. Vähän vanhemmat suomalaiset muistavat varmasti myös Kirsi Kunnaksen tuotannon, esimerkiksi maanmainiot Tiitiäisen satupuu ja Tiitiäisen tarinoita. Kirsi Kunnas on vaikuttanut myös suomalaislasten lukutaitoon, sillä hän on ollut osaltaan mukana tekemässä Aikamme aapista ja Aikamme lukukirjaa, joita suuri osa meistä on aikanaan koulussa lukenut. Runot ovat yleensäkin iso osa suomalaista kirjallisuutta, sillä kautta aikain suosituimpiin kirjoihin voidaan lukea myöskin Eino Leinon, Edith Södergranin, Saima Harmajan ja nykyrunoilijoista ehkä tunnetuimman, Tommy Tabermannin, runokirjoja.

Voidaan siis todeta, että niin kauan kuin suomalaiset ovat omalla, ainutlaatuisella kielellään kirjoittaneet, ovat myös suomalaiset lukeneet ahkerasti. Suomen kansalliseepos Kalevala on alusta asti näyttänyt tietä, ja loppukaneetiksi voimme lausua kuin Jörn Donner aikanaan: lukeminen kannattaa aina!

Lue Lisää

Kauhukirjallisuuden parhaimmisto

Lähettäjä by on loka 13, 2019 in Suomen

Kukapa meistä ei olisi lapsena kuunnellut hiukset pystyssä ja iho kananlihalla kavereiden kertomia kauhujuttuja illan pimeydessä taskulampun valossa – ja nähnyt sitten seuraavana yönä painajaisia. Kummitustarinoita on kerrottu varmaan niin kauan kuin ihmisillä on ollut puhuttuja kieliä, ja ne olivatkin aina oman aikansa eräänlaista viihdettä. Kun iltapuhteella istuttiin tuvassa ja naiset kenties kehräsivät ja miehet paikkasivat verkkoja, oli aikaa kertoa kauhutarinoita. Tarinat periytyivät sukupolvelta toiselle, ja aikanaan siirtyivät yhä enemmän kirjallisuuteen, elokuviin, ja lopulta nykypäivänä myös verkkoon, someen ja peleihin.

Mitä kauhu oikeastaan on? Ja miksi ihmeessä jotkut pitävät kauhusta ja kauhun tunteesta? Kauhu voidaan kuvailla voimakkaaksi pelon tunteeksi jonkin asian tai tilanteen karmeudesta, ja se voi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten vapinaa tai sydämentykytystä. Se, että tällaista suorastaan halutaan, johtuu erään psykologin mukaan siitä, kun aivot kokevat pelkoa ympäristössä, jossa ei todellisuudessa ole vaaraa, voi reaktio olla mielihyvää tuottava ja suorastaan koukuttava. Tilanne on siis hallittu, ja aivot tietävät, ettei pelätä tarvitse oikeasti.

Varsinaisen kauhukirjallisuuden elementtejä on sisältynyt jo ensimmäisellä vuosisadalla eläneen Petronius Arbiterin Satyricon-romaanin kertomukseen ihmissudesta, ja keskiajan kauhukirjallisuudelle oli tunnusomaista helvetin ja kuolemantanssin kuvaukset. Omaksi lajikseen kauhukirjallisuus muotoutui 1700-luvun lopulla. Eräs tämän aikakauden uranuurtajista oli jaarli Horace Walpole teoksellaan “The Castle of Otranto”, jossa oli tyypillisiä goottilaisen kauhun aineksia rauniokirkkoineen, salaisine käytävineen ja synkkine metsineen.

Kauhun klassikoita

Edgar Allan Poe on eittämättä eräs kauhukirjallisuuden tunnetuimmista henkilöistä ja monet sanovat hänen olleen koko suuntauksen varsinainen isä. Edelleenkin Poen juonikehittelyt ja kyky luoda varsin karmaiseva tunnelma tarinoissaan ovat vertaansa vailla. Parhaiten hänen tuotantoonsa pääsee käsiksi lukemalla “Kootut kertomukset”, johon on koottu koko hänen proosatuotantonsa – tunnetuimpien novellien lisäksi myös vähän vieraampia kertomuksia.

Kauhukirjallisuus

Tuotannosta kaksi ehkä tunnetuinta novellia ovat “Korppi”, joka on oikeastaan runo, sekä “Kielivä sydän”, joka hyytävällä tavalla kuvaa murhanhimoa ja toisaalta myös rikoksentekijän halua paljastua. Joidenkin mielestä teos kuvaa omaatuntoa, toisten mielestä taas lähinnä murhaajan ekshibitionismia; haluaahan tämä pakkomielteisesti kertoa koko maailmalle syyllisyydestään.

Toinen kuuluisa klassikkoteos on Daphne du Maurierin “Rebekka”, joka ilmestyi vuonna 1939. Tästä teoksesta Alfred Hitchcock ohjasi samannimisen elokuvan heti seuraavana vuonna, ja Hitchcockin mieltymyksestä juuri tämän kirjailijan tuotoksiin kertoo se, että hänen ohjaamansa elokuva “Linnut” perustui myös du Maurierin teokseen. Mainita täytyy myös sellaiset kuuluisat teokset kuin Mary Shelleyn “Frankenstein”, Robert Louis Stevensonin “Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde” ja Oscar Wilden “Dorian Grayn muotokuva”.

Kauhun kruunaamaton kuningas

Nykykauhukirjallisuudesta ei voi puhua ottamatta esille nimeä Stephen King. Tämän tuotteliaan yhdysvaltalaiskirjailijan kirjat ovat äärimmäisen suosittuja, ja monet niistä ovat saavuttaneet miljoonamyynnin. King syntyi vuonna 1947 Portlandissa, Mainessa, ja aloitti aktiivisen kirjoittamisen jo kouluikäisenä. Yliopistossa hän opiskeli pääaineenaan englantia, mutta valmistuttuaan vuonna 1970 hän ei löytänytkään heti töitä opettajana. Saadakseen lisätuloja hän alkoi kirjoittaa tarinoita. Hänen esikoisromaaninsa “Carrie”, kertomus koulukiusatusta tytöstä, joka omasi telekineettisiä kykyjä, ilmestyi vuonna 1974. Varsinaisen läpimurtonsa Stephen King teki vuonna 1977 kirjallaan “Hohto”, josta tehtiin myös suurta suosiota saavuttanut elokuva, jota tähditti Jack Nicholson vakuuttavalla roolisuorituksellaan. Viimeistään tämä kirja vahvisti Kingin vankkumattoman aseman kauhugenren merkittävimpänä kirjailijana. Muita Kingin tunnettuja kauhukirjoja ovat muun muassa “Piina”, “Uinu, uinu lemmikkini”, Painajainen” ja “Christine- tappaja-auto”.

Kauhugenren klassikoiksi ovat muodostuneet myös Robert Blochin “Psyko”, Thomas Harrisin “Uhrilampaat”, Bret Easton Ellisin “Amerikan Psyko” sekä Ira Levinin “Rosemaryn painajainen”. Kaikista näistä on tehty myös elokuva, jotka kaikki ovat olleet sekä yleisö- että arvostelumenestyksiä. Kauhun lukemisesta seuraa siis väistämättä myös kauhun katseleminen! Mikäli siis haluat kokea hiuksia nostattavia hyytävän kauhun hetkiä, kannattaa suunnata askeleet lähimpään kirjastoon, mistä voikin tuoda kotiin kassikaupalla kauhukirjallisuuden klassikoita.

Lue Lisää

Oletko lukenut nämä kiistellyt teokset?

Lähettäjä by on elo 23, 2019 in Suomen

Jokainen luettu kirja on, kuin tallettaisi tietoa pankkiin. Monen suosikkiharrastus on käpertyä sohvan nurkkaan viinilasin kanssa ja syventyä kirjan tarinaan. Kirjojen tarkoituksena on opettaa, viihdyttää ja valistaa. Siksi kirjailijat käyttävätkin aikaansa teoksen hiomiseen valmiiseen muotoon. Loppuvaiheessa julkaiseminen saattaakin olla vaikea paikka, eikä vain tekstin muodon, vaan aiheensa vuoksi. Aika ajoin kirjallisuuden parissa julkaistaan teoksia, jotka ovat syystä tai toisesta kriitikoiden, sekä lukijoiden mielestä kiistanalaisia. Osa teoksista nousee korkeampaan rooliin. Näitä kirjoja käymme nyt läpi.

Kuin surmaisi satakielen

Vanhimpiin kiisteltyihin, nykykirjallisuuden teoksiin lukeutuu Harper Leen esikoiskirja Kuin surmaisi satakielen. Vuonna 1960 julkaisu kirja on ollut tutkinnan alla vielä 2000-luvullakin, sillä sen aihe sijoittuu 1930-luvun rasistiseen Alabamaan. Teoksen kertojana toimii Jean Louise -niminen tyttö, jonka isä ryhtyy valkoisen tytön raiskauksesta syytetyn mustan miehen asianajajaksi. Kirjassa on omaelämänkerrallista tyyliä, joka perustuu kirjailijan omaan lakimiehenä toimineeseen isään. Kirjan alkuperäinen nimi To kill a mockingbird viittaa matkijalintuun, jota pidetään viattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden symbolina. Lukija tulee yllätetyksi useasti ja teemaltaan kirja sopisi yhä nykyaikaan. Klassikoksi muodostuneen teoksen kiistanalaisuus perustuu nimenomaan rotujen eriarvoisuuteen, sekä oikeudenkäyntiin etenevään raiskaukseen. Yhdysvalloissa on käyty keskustelua, sopiiko teos luettavaksi koulujen kirjaprojekteina.

Lolita

Kulttikirjan maineen on saanut myös Vladimir Nabokovin vuonna 1955 julkaistu romaani Lolita. Kirjan teema on aiheuttanut paljon vastareaktioita ja se onkin ollut kiellettynä useissa maissa. Lolitassa keski-ikäinen mies ihastuu täysin eroottisella tasolla 12-vuotiaaseen tyttöön. Kirja on ”minä”-muodossa ja kertojana toimii Humbert Humbert -salanimellä oleva kirjallisuudentutkija, joka rakastuu vuokranantajan nuoreen tyttäreen.

Lolita
Lolita

Lolita herättää myös lukijassa tunteita. Saako tästä kirjasta pitää ja voiko kirjan hahmoihin samaistua? Teksti on aika ajoin vaikeaa, ei pelkästään aiheen, vaan myös luettavuuden kannalta. Kaikesta huolimatta kirja koukuttaa lukijansa ja on saavuttanut klassikkostatuksen. Monen mielestä kirja ei ole raskaasta aiheestaan huolimatta ahdistava, vaan se on täysin erilainen. Jokainen antakoon oman mielipiteensä.

Vanki nimeltä Papillon

Tämä teos on monelle varmastikin paremmin tuttu vuonna 1973 tehtynä elokuvana, jonka päärooleissa nähtiin Dustin Hoffman ja Steve McQueen. Alun perin se on julkaistu ranskaksi kirjana jo vuonna 1969, perustuen osittain kirjoittajansa Henri Charrièren omaan elämään. Kirjan nimihenkilön rinnassa on perhostatuointi (ranskaksi papillon), josta myös nimi tulee. Papillon tuomitaan syyttömänä vankilaan murhasta ja karkotetaan Guayanaan. Mies kuitenkin alkaa suunnitella heti pakoa. Tarina etenee paon suunnittelun ja toteutuksen mukaan. Kirjan tapahtumien todenperäisyyttä on kuitenkin epäilty jo alusta lähtien ja ehkä se onkin yksi syy, miksi teos kiehtoo lukijoita. Lukiessa voi miettiä, onko näin todella käynyt vai vain väritetty hieman? Charrièren lisäksi kirjan henkilöksi on epäilty Charles Brunieria, joka ilmoitti vanhainkodissa olevansa Papillon. Brunierilla on kädessään perhostatuointi ja hän on todennäköisesti ollut samassa vankilassa Charrièren kanssa.

Da Vinci -koodi

Jatkaaksemme elokuvalinjalla, on pakko mainita tässä listatuista teoksista uusin. Kyseessä on Dan Brownin jännitysromaani nimeltä Da Vinci -koodi, joka on vuodelta 2003. Samanniminen elokuva tuli levitykseen 2006. Pääroolissa nähdään Tom Hanks, joka on professori Robert Langdon. Kirja esittää kristinuskon opeista toisenlaiset väitteet ja esittää osan niistä jopa faktoina. Jotkut väitteistä perustuvat monin osin 1980-luvulla julkaistuun Pyhä veri, pyhä graal -tietokirjaan, jonka tekijät ovat myös syyttäneet Brownia plagioinnista.

Da Vinci -koodi
Da Vinci -koodi

Kirjan tarina rakentuu mm. Ruusulinjan arvoitusten ympärille, joita Langdon tutkii. Juoni perustuu Jeesuksen oletettuun tyttäreen, josta Merovingien kuningassuku polveutuisi. Salaseuroja ja -viestejä sisältävä teos pitää varmasti lukijan otteessaan. Julkisuudessa aiheuttamiensa kohujen takia kirja ja elokuva on ollut kiellettyjen listalla monessa maassa. Da Vinci -koodia on pidetty vihamielisenä kristinuskoa kohtaan. Mene ja tiedä, mutta jännitystä siinä riittää!

Lue Lisää

Maailman vaikutusvaltaisimmat kirjat

Lähettäjä by on kesä 20, 2019 in Suomen

Kirjoilla on läpi historian ollut suuri merkitys ihmiskunnan ajattelun ja toiminnan kehityksessä. Kirjoista on opiskeltu uskontoja, filosofiaa, tiedettä, tekniikkaa ja lukuisia muita aiheita, ruokkimaan loputonta tiedonjanoamme. Kirjoilla on aina ollut paljon vaikutusvaltaa ja ne muokkaavat edelleen, tänäkin päivänä meidän tapaamme ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan, kuten myös mielemme mysteereihin.

Lue Lisää

Utopia inspiraation lähteenä kirjallisuudessa

Lähettäjä by on huhti 20, 2019 in Suomen

Utopia sanana on tuttu kaikille, mutta tiedätkö, mikä sen todellinen merkitys on? Sanaa käytetään helposti tuntematta sen historiaa ja syvempää merkitystä. Utopia-käsite syntyi aikoinaan kuvaamaan täydellistä, ihanteellista yhteiskuntaa tai paikkaa, jota ei ole olemassa.

Lue Lisää