MENNEET NÄYTTELYT

Tyttöjen maailma - tyttökoulujen kirjoja
Flickornas värld - flickskolornas värld

Murha kirjastossa - Mordet på biblioteket


RUUMIS KIRJASTOSSA – MURHA RATKAISTU!

Pääkirjastolla selvitettiin Taiteiden yönä leikkimielistä murhamysteeriä. Komisario Olavi Vargforsin johtamapoliisikuulustelu houkutteli paikalle suuren joukon vaasalaisia harrastelijaetsiviä: Hyde Parkissa järjestettyjä kuulusteluja seurasi noin sata kävijää. Tehtävänä oli kuulustelun ja muiden vihjeiden avulla päätellä, kuka lukupiirin jäsenistä syyllistyi kirjastonhoitajan murhaan.
Mysteerin ratkaisuja jätettiin vastauslaatikkoon yhteensä 53. Selväksi pääepäillyksi nousi kaupunginjohtajan rouva Elisabeth Ruusuvuori, mutta monet veikkasivat murhaajaksi myös postivirkailija Sini Saukkoa ja opettaja Onerva Vuorisaloa.
Mysteerin oikea ratkaisu eli murhaaja on Elisabeth Ruusuvuori. Kaikkien mysteeriin vastanneiden kesken on arvottu uutuusdekkareita. Voittajille ilmoitetaan palkinnoista.
Murhamysteerin järjestivät kirjaston dekkarilukupiiri ja Suomen kirjastomuseo.

Kiitos kaikille osallistuneille!


Tätä en lapselleni lue!  Sensuuritapauksia ja paheksuttuja lastenkirjoja


Lastenkirjallisuudessa on koko sen historian ajan puntaroitu kysymystä siitä, tuleeko lastenkirjojen olla ensisijaisesti opettavaisia vai viihdyttäviä. Kansansatujen tarkoitus oli opettaa lapsille moraalia karmaisevien rangaistusten uhalla. ”Oikeanlaisten” arvojen esittäminen on siis aina ollut ensiarvoisen tärkeää. Arvot, asenteet ja ideologiat ovat kuitenkin aina ja väistämättä sidoksissa aikaan ja kulttuuriin. Yhtenä aikana yleisesti hyväksytty totuus voi toisessa ajassa ja paikassa herättää suurta vastarintaa. Toisinaan lastenkirjailijat pyrkivät tieten tahtoen kyseenalaistamaan vallitsevia arvoja ja tarjoamaan lapsilukijoille vaihtoehtoisen näkökulman. Usein tällaiset kirjat ovat päätyneet yleisen paheksunnan ja jopa sensuurin kohteiksi.

Lastenkirjainstituutin kokoamassa näyttelyssä esitellään tulenarkoja aiheita käsitteleviä ja pahennusta herättäneitä lastenkirjoja 1800-luvun lopulta tähän päivään. Näyttelyssä on mukana 56 kuvakirjaa ja lastenromaania, jotka on jaoteltu aihealueen mukaan neljään ryhmään. Mukana on kirjoja, joita on kritisoitu julkisesti, sensuroitu tai jopa poltettu kirjarovioilla. Toisia kirjoja ei taas ole julkisuudessa huomioitu, vaikka niissä käsitellyt aiheet tai käsittelytapa olisivat voineet antaa siihen aihetta. Toisinaan kirjoja on kiitetty siitä, että ne ovat käsitelleet aihetta, josta moni ei ole uskaltanut kirjoittaa. Kirjanäyttelyn myötä katsoja pääsee pohtimaan, mitä lastenkirjoissa on sopivaa ja mitä sopimatonta esittää. Näyttelyluettelosta voi lukea lisätietoja kirjojen vastaanotosta ja mahdollisen paheksunnan syistä.

Lastenkirjallisuus on paradoksaalinen kirjallisuuden laji, sillä se on samaan aikaan tarkasti valvottua ja kuitenkin sivuutettua, samalla kertaa perinteisiin nojaavaa ja kumouksellista. Lastenkirjallisuuden kehittyessä omaksi kirjallisuuden haarakseen sen tuottajat alkoivat yhä enemmän tiedostaa, mitä lastenkirjallisuuden suurin ostajakunta eli aikuiset halusivat lastenkirjallisuuden olevan. Tämä johtietenkin 1900-luvulla sanattomaan sopimukseen lastenkirjallisuuden tabuista. Lastenkirjassa ei kuulunut olla viittauksia seksiin, ruumiintoimintoihin eikä väkivaltaan. ”Huono” kieli, puhekielisyys ja virheellinen kielioppi olivat nekin paheksuttavia. Aikuisia ei kannattanut kuvata negatiivisessa valossa eikä auktoriteettihahmoja kritisoida, tulenarkoja sosiaalisia kysymyksiä tuli välttää. Monia sensoreita motivoivat poliittiset tai uskonnolliset syyt. Konservatiiviset aikuiset ovat paheksuneet perinteisten perhearvojen puutetta, liberaalimmat taas ovat kiinnittäneet huomiota kirjojen rasistisuuteen tai seksistisyyteen.

Kirjanmerkit - Bokmärken

Kirjastomuseossa on kirjastojen omien kirjanmerkkien näyttely  mutta näytteille on asetettu myös kirjastoon löytötavaraksi päätyneitä, palautettujen kirjojen välissä kulkeutuneita kirjanmerkkejä.

Osa niistä on itsetehtyjä ja oikeaoppisia kirjanmerkkejä  Joukossa on myös rahaa, kortteja, pinsetit, lasinalusia jne. Mutta kirjojen välistä on löytynyt aika yllättäviäkin asioita. Tule katsomaan ja kertomaan, millainen on sinun kirjanmerkkisi.

Näyttelyn juliste

Pohjanmaan mystikot
Pohjanmaalla esiintyi 1700-luvun puolivälistä1800-luvun puoliväliin asti hengellinen liike, joka pohjaa spiritualistiseen eli mietiskelevään perinteeseen ja jonka kannattajia kutsutaan mystikoiksi.
Kirjallisuus oli heille erittäin tärkeä, tärkeämpi kuin yleensä herätysliikkeille. Kirjallisuudenkaipuu ei johtunut ainoastaanuskonnollisesta tarpeesta, vaan myös tiedonhalusta yleensä. Se käy ilmi heidän suomeksi toimittamistaan maallisista kirjoista. Liike alkoi Vaasan seudulta ja levisi myöhemmin Keski-Pohjanmaalle, mutta Vähänkyrön Merikaarron kylä Mustasaaren rajan välittömässä läheisyydessä muodostui sille keskeiseksi paikaksi. (Tuula Eerola)

Näyttelyn juliste

Venny Kontturi ja Präntöö
Suomen kirjastomuseon kesänäyttelyn vanhatvalokuvat johdattavat kävijät 1930- ja 1960-luvun Palosaarelle. Muistatko vielä Kuhnan kaupan tai Villa Hahlin? Millainen olikaan Palosaaren kirjakauppa tai puuvillatehtaan sali? 
 
Näyttely jatkaa Vaasan kaupunginteatterin aloittamaa Venny Kontturi -teemaa tuomalla palan historiallista Palosaarta kirjastomuseoon. Esillä on myös Venny Kontturin teokset, kirja-arvosteluja ja haastatteluja. 
  
Näyttelyn juliste

Exlibris-näyttely

Käsinkirjoitetun nimikirjoituksen sijaista kirjan omistaja voi osoittaa kirjan omistajuuden merkillä, exlibriksellä. Exlibris on yleensä paperille painettu pienikokoinen lipuke, jossa omistajan nimen lisäksi on latinankieliset sanat 'ex libris'. Vapaasti käännettynä sanapari tarkoittaa: minun kirjani, kirja hyllystäni tai kuuluu kirjastooni.

Merkki liimataan kirjan etukannen sisäpuolelle.

Exlibris on tyylikäs tapa ilmaista kirjan omistaja. Exlibris on kunnianosoitus kirjalle ja kirjallisuudelle. Exlibriksellä merkitty kirja palautuu lainauksen yhteydessä varmemmin takaisin oikealle omistajalle.

Exlibris on usein omistajan sielunpeili. Sanojen ex libris ja omistajan nimen lisäksi exlibriksessä on yleensä kuva, jossa on kirjan omistajalle tärkeitä asioita: työ, harrastus, mieltymykset, kotipaikka, juuret ym.

Näyttelyssä on exlibriksiä eri aiheista mm. Pohjanmaa, kirjasto, Pegasos, satu, kirja ja lukija, kirjailijoiden ja runoilijoiden sekä kirjastoväen ja vaasalaisten henkilöiden exlibriksiä.

Exlibris-luennot Taiteiden yönä 12.8.2010 Vaasan kaupunginkirjasto, Hyde Park
klo 17 Exlibrikset harrastuksena
klo 19 Dekkariaiheisia exlibriksiä
Luennoitsijana Exlibris Aboensis ry:n puheenjohtaja Tauno Piiroinen

Lisätietoja: www.exl.fi

Kielletyt kirjat itsenäisyyden ajan Suomessa -näyttely
Kirjastojen "myrkkykaappeihin" piilotettuja kirjoja on esillä syksyn aikana Suomen kirjastomuseossa.

Kiellettyjä kirjoja olivat mm. sodan jälkeen valvontakomission vaatimuksesta poistettuja, siveettömyyden tai epäisänmaallisuuden vuoksi paheksuttuja sekä sellaisia teoksia, joiden saatavuutta on rajoitettu lasten ja nuorten suojelemiseksi.

Lisäksi kirjastomuseossa on esillä Vaasan hovioikeuden presidentti emeritus Erkki Rintalan kokoama näyttely

• Sotatuomarin kirjoja ja karttoja Aunuksen matkalla 1941 – 1944. Hovioikeuden presidentti Paavo Alkion arkisto

Näyttelyt esillä kesällä 2007.

• Kirjat ja sota -yleisöluennot Vaasa-opistossa syksyllä 2007

Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan
Sisältää näyttelyluettelon ja 30 aapista eri vuosikymmeniltä; mm. näköispainoksen Agricolan ABCkiriasta vuodelta 1543. 

Näyttely esillä kesällä 2007. 

Nuorisoseuraliikkeen kirjastotoiminta
Kirjastomuseon näyttelyssä käytetään esimerkkinä Peräseinäjoen nuorisoseuroja. Pääosa vuosisadanvaihteen kirjoista on kuitenkin Lapuan Nuorisoseuran kirjakokoelmasta. Näyttely painottuu nuorisoseurojen kirjastojen alkuvuosiin.
 
Näyttelyn on koonnut Liisa Kangasniemi Peräseinäjoen kotiseutuarkistossa olevista nuorisoseuran aineistoista. Kuvat ovat Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran arkistosta. Suurin osa kuvista on peräseinäjokelaisen Juho Kannon kuvaamia. Vanhimmat kirjat ovat Lapuan Nuorisoseuran kirjastosta ja uudemmat Peräseinäjoen Kirkonkylän Nuorisoseuran kirjakokoelmasta.
 
Nuorisoseurat syntyivät ajan kansanvalistus- ja itsekasvatushengessä. Ensimmäiset seurat perustettiin Etelä-Pohjanmaalle. Haaraosastoja eli paikallisia nuorisoseuroja perustettiin kuitenkin vasta 1890-luvulta lähtien. Etenkin alkuaikoina seurojen yhtenä tärkeimpänä toimintamuotona oli kirjasto- ja lukutupatoiminta. Vaikka kunnissa oli vanhoja lainakirjastoja, ne eivät aina tyydyttäneet nuorten tarvetta tutustua etenkin uusiin kotimaisiin kaunokirjallisiin teoksiin ja tietenkin myös uusiin tietokirjoihin.

Nuorisoseurojen kirjastotoiminta voidaan jakaa kolmeen eri kauteen. Ensimmäinen kausi oli seurojen perustamisesta 1890-luvulta 1910-luvulle. Tällöin nuorisoseurojen kirjastot usein olivat kyläkunnan ainoita kirjastoja. Nuorisoseurat saattoivat tuolloin myös hoitaa kunnan lainakirjastoa. Kansanvalistusseura jakoi pieniä avustuksia niin kunnallisille kuin järjestöjen kirjastoille ja ohjasi muutenkin kirjastotyötä.
 
1920-luvulla alettiin vähitellen painottaa kunnallisen kirjastotoimen välttämättömyyttä. Kirjastonhoitajilta vaadittiin koulutusta ja tuki suunnaattiin pääasiassa kunnallisen kanta- ja piirikirjastoverkon luomiseen. Myös Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura kehotti jäsenseurojaan tukemaan kunnallisia kirjastoja. Nuorisoseurat keskittyivät vähitellen pääasiassa käsikirjaston hoitoon. Käsikirjastossa tuli olla kaikki nuorisoseurakirjallisuus. Myös laaja näyttelytoiminta kasvatti kokoelmaa. Nuorisoseurat olivat näin siirtyneet toiseen kauteen, jota kesti aina sotavuosiin saakka.
 
Kolmannelle kaudelle oli tunnusomaista vilkas opintotoiminta. Pian sodan jälkeen nuorisoseurat keskittyivät opintokerhotyöhön uudella innolla. Seuran kirjastoon ostettiin tuolloin useita niteitä samaa kirjaa, joita opintokerholaiset saivat sitten lainata. Myös näytelmä-, tanhu-, urheilu- ja kotiseututyötoiminta elivät kukoistuskauttaan. seuroissa myös suoritettiin erilaisia merkki-vaatimuksia. Tämä viimeinen kausi kesti useimmissa seuroissa aina 1960-luvulle saakka, jolloin kansalaisopistot alkoivat myös maaseudulla korvata järjestöjen harrastustoimintaa. 
 
Näyttely esillä 2007.
 
Poikien ja tyttöjen sota
Suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta vuosilta 1939-1945
 
1.9. - 14.10.2006 Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lasten- ja nuortenosastolla.